Maanantain melontaseikkailu on muutaman tunnin melonta pienellä pusikkoisella Rangitaiki-joella. Osuus on pääasiassa helppoa III-luokan kelluttelua, mutta matkalle sattuu myös yksi isompi koski. Leppoisa päivä auringonpaisteessa.
Muutaman melojan iskuryhmä on lähes ympärivuorokautisessa valmiudessa ajamaan Taupoon kohteena Huka falls, mutta vesimäärät ovat pysytelleet sen verran massiivisina, ettei melomista tarvitse juuri tällä hetkellä edes harkita. Noin 50 kuutiota sekunnissa on hyvä määrä vettä Åmotia muistuttavaan kanjoniin, mutta viimepäivinä vesimäärä on huidellut yli 200 kuutiossa. Toivotaan että vesi laskee pian, ennen kuin on aika suunnata eteläsaarelle...
........ .. .Liiiiikaa vettä!!! (Huka falls niskahontto)
2 kommenttia:
Jäbä on päässy vauhtiin, Hyviä reissuja, kateellisena itekin haluis päästä vähän reissuun.
Jussi T
Jou!
Oma muistoni Jeffin ilo -runilta: Keskellä sitä isointa koskea joku napsahti todella kipeästi ylähuuleen. En kaatunu, mutta sattui! Ei keksitty, mikä oli osunut, kiviä heittelevää mauriakin epäiltiin, tai jotain ihmekäpyä tai jotain. Mutta yläetuhammas heilui vähän pari viikkoa, ja huuli oli turvoksissa ku neekerinpusulla. Kandee varoa.
P.S. Ei se Huka laske ennen kevättä, on siellä muutkin ootelleet.
Kaitsusi
Lähetä kommentti