Kuukauden mittaisen turisti-patsastelun jälkeen on mukavaa tehdä ”oikeita töitä”. Viikko Bliss-stickin kajakkitehtaalla kuluu pääasiassa selkätukia ja penkkien pehmusteita muotoillessa: Sekä selkätuet että penkkien pehmusteet tehdään samasta materiaalista kuin kajakkien keskipalkit. Muotoon leikattuja paloja paahdetaan 20 minuutin ajan suuria keittiövälineitä muistuttavissa toastereissa. Sopiva paistolämpötila on n. 250 astetta. Paistoaikaa ei voi tuotannon tehostamiseksi lyhentää, mutta valmiiden tuotteiden ottaminen uunista ja uusien laittaminen tilalle nopeutuu viikon aikana 20 minuutista uuteen ennätykseen, joka on 6 min 20 s. Myös jalkatukien alumiinilistojen rei’ittäminen, jalkatukien kokoaminen ja erilaiset pienemmät työtehtävät ehtivät tulla viikon aikana tutuiksi.
Kajakkien muovirunkoja paistetaan yhdessä uunissa, ja tätä tehtävää varten on tehtaalla yksi mies – Andy. Päivässä valmistuu 10-15 kajakkia, vuositasolla kajakkeja valmistetaan n. 2000 kpl. Paikallisille jälleenmyyjille kajakit lähtevät n. 900 dollarilla (n. 450€), kuluttajan maksaessa n. 1200 dollaria (n. 600€). Tehtaalla käy säännöllisesti ”suurlähettiläitä” (Bliss-stick ambassador program), jotka työskentelevät tuotannossa 50 tuntia ja saavat työpanostaan vastaan haluamansa kajakin 500 dollarilla (n. 250€). Kanssani samaan aikaan tehtaalla on neljä muuta ”suurlähettilästä” – kaksi Tšekistä ja kaksi Tasmaniasta. Omaa väkeä ei tehtaalla ole kuin kolme henkeä – Andy, aiemmassa artikkelissa mainittu Charles sekä tämän vaimo Coke. Lisäksi tiimiin kuuluu Norm, joka hoitaa paperi- ja tietokonepuolen toisaalla. Itse tehdashan sijaitsee Taihape –nimisessä kahdentuhannen asukkaan kylässä Uuden-Seelannin pohjoissaaren eteläosassa. Tai oikeastaan puolen tunnin ajomatkan päässä ko. kylästä, keskellä maaseutua, vanhassa lampolassa...
Ilmapiiri tehtaalla on varsin mukava. Työt aloitetaan puoli yhdeksän – yhdeksän aikaan, ja hommat lopetellaan sopivassa vaiheessa viiden-kuuden maissa. Normaaliin suomalaiseen työmoraaliin ja –tahtiin ollaan erittäin tyytyväisiä, eikä sopimuksessa mainittua 50 tuntia ole kukaan tarkastamassa. Tehtaalla tapaa varmasti muita melojia, ja Andy ja Charles tuntevat paikalliset joet todennäköisesti paremmin kuin omat taskunsa. Majoittua voi omassa autossa tai läheisessä majatalossa (River Valley Lodge). Tehtaan puolesta on käytössä keittiö. Ei ongelmia kajakin kuljettamisesta lentokoneessa, ja ”suurlähettiläänä” saat juuri sellaisen kajakin kuin haluat – värit, kuviot ja muut hienoudet voit suunnitella itse! Tätä vaihtoehtoa kannattaa vakaasti harkita, jos on halu tulla Uuteen-Seelantiin koskimelomaan paria viikkoa pidemmäksi ajaksi!
Keskiviikkoiltana juhlitaan 29 vuoden iän uutta tulemista (30-vuotispäivien jälkeenhän ikävuodet alkavat taas vähetä). Syntymäpäivälahjaksi joku saa ajatuksen roudata tehtaalle vanhan pianon Charlesin autotallista. Peräkärry mönkijän perään, ja pari sataa metriä hiekkatietä. Neljän miehen voimin piano peräkärryyn, ja takaisin tehtaalle. Piano on sopivasti epävireessä, ja soittaminen on oikeastaan aika hauskaa.
........... , .Tällaisessa muotissa paistuu Bliss-stick Mystic.
1 kommentti:
Lissee kuvia siun omasta kustomoidusta kajakista, kiitos! Ai niin ja bloggarin etiikkaa tähän väliin: jätettyihin kommentteihin on hyvä vastata. Näin mahdollistuu keskustelunomaisuus ja kommentoija tietää kommenttinsa tulleen luetuksi. Toim. huom.
Lähetä kommentti